Labels

30. maaliskuuta 2014

Kevättä kohti


Huomenna 13viikkoa täynnä. Olen useamman tekstin aloittanut kirjoittamaan tänne blogiin tämän viikon aikana, mutta aina jättänyt ne tuonne luonnoksiin kun oma mieli on sitä mieltä, että ne kaipaa vielä jotain lisää ennen kuin ne voi julkaista. Meidän treeneistä ja erityisesti kuinka kehitän itseäni tuntuu, että juttua riittäisi, mutta miten sen suoltaa ulos niin ettei toista itseään ja kuulostaa edes jokseenkin järkevälle. Myös Piikan syömisestä joka on ihan huimasti parantunut! Tosin sen kertoo jo puntarin lukukin! Tasan kilo tuli viikossa lisää eli painoa neidolla on 10kg!



Puhun nyt kuitenkin meidän toisesta ongelmasta johon on pakko alkaa puuttua tiukemmin. Elikkäs meidän tollerien napsiminen. Joku varmaan miettii, että mitä ihmettä oikein horisen, mutta Piikalla on selkeästi pakko mielle napsia tollereita. Ei niinkään irti ollessa, mutta narussa kun kävellään se nyppii milloin korvasta, poskesta, kaulasta, kyljestä tolleria kiinni. Kiellän, mutta tuntuu turhalle kun ei tunnu olevan kuulo päällä ja tänään sitten otin pennun lyhyelle narulle ja kun yritti nakata kiinni Fiascoa joka meidän mukana taas niin kielsin tiukasti ja otin pentua poskesta kiinni jolloin se istui ja lopetti jahtaamisen, mutta kun päästin irti oli se taas kiinni tollerissa. Pysähtysin kokonaan jolloin Fiasco istui ja Piika puri sitä. Kielsin ja irrotin sen tollerista jolloin puri minua. Sen huomaa, että tuo on mustasukkaisuuden ja yli innokkuuden sekotusta, mutta se ei pidemmällä tähtäimellä kyllä sovi kuvioon mukaan. Nyt jo Fiasco komensi enemmän kun Piika on kasvanut ja tuo puhuu todella taitavasti koiraa se antautuu heti menee maahan ja nostaa mahan pystyyn, mutta nousee sieltä kun Fiasco kääntää katseen ja jatkaa taas... Jääräpäinen apina!


Lenkin päätteeksi Piika keksi suojella mua ja Fiascoa kuivuneelta kuusen oksalta. Se nosti selkäkarvat kaikki pystyyn ja meni muristen kohti kuivunutta oksaa en tiedä miksi se sitä luuli. Kävi vielä koppavana kiinni siihen oksaan. Otti vierestä kepin ja kantoi sen kotiin asti. Nyt on oksa sisällä ja pentu makaa raatona pedillään. Pienet treenit vedettiin tuossa välissä ja Piika söi ja meni jatkamaan unosia.

Alla vielä kuva. 7viikkoisesta ja nyt 13viikkoisesta malinois nukesta joka ei selkeästikkään halua poserata niinku pitäisi vaan niinku itse haluaa.


3 kommenttia:

  1. Energiseltä pennulta vaikuttaa! eikun heti kouluttamaan niin ei myöhemmässä vaiheessa tule ongelmia. Taitaa vielä teidän koiruleilla olla tuo keskinäinen dynämiikka ja laumanjärjestys vähän hakusesa. ainakin pennun puolesta. Mutta kyllä se sieltä luonnollisesti muokkaantuu :)

    VastaaPoista
  2. Meilläkin on tuo "napsimis" ongelma tuon malikan kanssa. Hihnassa ei niinkään ongelmaa, mutta kun vapaaksi pääsevät juoksemaan niin kovin käy sääliksi meidän tervua jonka karvatuppoja löytyy useinkin meidän malineidin suusta. Tässä ehkä saalisvietti ottaa valtaa. Ei oikein tahdo keinoakaan keksiä kun vapaana juoksevat..paitsi kuonokoppa. Huudot menevät kuuroille korville kuten arvata saattaa :D

    VastaaPoista
  3. Noora
    Virtaa tuntuu olevan kuin pienessä kylässä :D Aikuiset tosiaan antaa pennun tehdä suht paljon alkavat sanoa terävämmin kun pentu kasvaa, mutta eivät taida tajuta, että tuosta tulee kookkaampi ja voimakkaampi aikanaan. Uskon myös, että jahka tästä ekasta riiviö vaiheesta päästään niin jopa muu lauma ymmärtää kun teini ongelmat alkaa.

    Maaret
    Meillä tosiaan talutin on tuo mikä saa Piika neidin napsimaan tollerista karvat irti. Ajatuksellisesti se tässä huvittaa, mutta kun toteutus tapahtuu alkaa hupi olla kaukana hommasta. Saalisviettiä pennulta löytyy mitä tietysti kuuluukin, mutta pitäisi saada kohdistettu se pois tollerista. Mietin jo lammas parkoja en uskalla edes ajatella, että näyttäisin tuolle niitä ennen kuin saan hillittyä tuota napsintaa...

    VastaaPoista

 

Kävijät

Seuraa meitä!

About

Krokasmedens Cindarella "Piika"

SE14632/2014

Belgianpaimenkoira malinois

30.12.2013

malinois[@]trindys.net

Terveys
Silmät: PRA 10/2015